Punaiset sukat

Kysy itseltäsi,

viekö tämän päivän tekemisesi

sinua lähemmäksi huomisen haaveita.

Tänä aamuna uimaan mennessäni joki oli aivan peilityyni.

Harmittelin mielessäni, kun kamera ei ollut mukana.

Pikaisen uimapulahduksen jälkeen kipaisin kotiin, pukeuduin ja sitten kameran kans takaisin rantaan.

Tässä pari otosta.

Rantaan on kotoani matkaa parisataa metriä. Kävelen sen ylläni mieheni sininen frotee- saunatakki ja kuoma-saappaat jalassa. Taidan olla melkoinen näky aamulla töihin kiiruhtaville ihmisille saapastellessani uimaan.

Tänään valmistui itselleni punaiset sukat Nalle-langasta.

Huomenissa kiikutan nämä Sukkasadon Perunalaariin.

Saas nähdä vieläkö saisin yhdet aikaiseksi ennenkuin Sukkasato sulkeutuu.

Tämä miljoonakello innostui tuulikaapissamme kukkimaan uudelleen. Se oli kärsinyt vähän pikkupakkasesta ja lumihupustakin, kun pelastin sen sisälle. Aika paljon jouduin sitä putsaamaan kuivuneista lehdistä ja kukista, mutta nyt sieltä vain putkahtelee uusia kukkia päivittäin.

Käsityötä tämäkin

Ei kynttilän liekki siitä himmene

että sillä sytyttää toisen kynttilän.

Pojat tulivat sunnuntai-iltana mummilaan.

Ehdinkin jo pikkuisia odotella, sillä muuan askare oli jo odottanut tekijöitä.
Ensimmäiset tässä jo valmiina. Isomman piti heti tarkastaa pienemmän tuotos.

Teimme kynttilöitä mehiläisvahalevyistä.
Laitoin sydänlangan alkuun ja pojat pyörittelivät kynttilöitä innokkaina.

Isoveli valvoo välillä...
Tehtiin punaisia jouluksi...

...ja sinisiä itsenäisyyspäiväksi

Kynttilöitä syntyi nopsasti.

Muutama vihreäkin tehtiin, tässä vihreä vielä odottaa levynä.

Tekemiseen piti välillä keskittyä totisena.

Kynttilät omissa rasioissaan odottavat kotiin lähtöä äidille yllätykseksi.

Poikien mentyä tein vähän lisää erikokoisia versioita.

Mehiläivahakynttilä palaa kauniisti eikä savuta.

Syksyinen palkinto

Sain tämän syksyisen ihanan palkinnon ihanaiselta ystävältäni Matleenalta.

Kiitos Matleena! Saitpas mieleni iloiseksi.

Ohjeita

1. Anna tämä tunnustus blogeille jotka tuovat sinulle iloa ja innostusta syksyn harmauteen.

2. Linkitä blogiin, jonka pitäjältä sait tunnustuksen.

3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa), joille haluat tunnustuksen antaa ja linkitä heidän bloginsa.

4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä.

Hellästi heitän tunnustuksen eteenpäin mukaville blogeille: Katjalle,

Irinalle ja Pirjo-Riitalle

Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua toivotellen.

Kolmet sukat

Joutilaisuus ei ole sitä,

ettet tee mitään.

Joutilaisuus on sitä,

että voit tehdä mitä tahansa.

-Floyd Dell-

Nämä pienet lapaset ja sukat ovat menossa sisareni tammikuussa syntyvälle pojanpojalle.

Langat näihin sain serkultamme, jonka luona sisareni kanssa vierailimme.

Serkkumme on tosi käsityöihme. Hän täyttää jo 85 vuotta ja kutoo, kutoo ja kutoo ( siis neuloo!), on kutonut koko ikänsä. Hulluksi sanoi tulevansa, jos ei enää voisi kutoa. Monet neuleet olemme sisarteni kanssa häneltä saaneet! Kiitos niistä!

Nyt hänellä on tekeillä nuttu, housut ja myssy tulevalle vauvalle tästä Lanett- langasta. Hän tuumasi ettei huonon näkönsä vuoksi viitsi väkertää pieniä sukkia, joten tarjouduin tekemään ne. Tässä siis vauvan lapaset ja sukat. Sukat ovat jo Sukkasadon Perunalaarissa.

Jokin aika sitten valmistui Step-langasta miesten sukat. Ovat menossa Joulupukin konttiin ja Perunalaariin.

Eilen valmistui pitsisukat, lankana 7-veljestä. Taisin kutoa vähän liian tiukkaa, kun kuvio ei mielestäni näytä oikein pitsiseltä. Pitää joskus kokeilla paksummilla puikoilla. Nämä tein 3,5 numeroisilla. Perunalaariin ovat sukat matkalla.

Toinen sukka jalassa, jotta kuvio näkyis vähän paremmin.

Nämä messuostokset jäi laittamatta messujuttuun. Vain joulu- ja synttärikortteja ja heijastinlankaa lähti messuilta mukaan alpakkalangan ja bambupuikkojen lisäksi.

Leivonnaisia, lapsia ja lapasia

Miten pieni asia tekeekään

meidät onnelliseksi silloin,

kun tunnemme ansainneemme sen.

-Mark Twain-

Leivoinpa tässä muutama päivä sitten.

Oli muutama vähän kirpeän makuinen omena, joista ajattelin tehdä piirakan.

Teen aina kaksinkertaisen annoksen, kun tulee samalla vaivalla ja kiertroilma paistaa kerralla.

Toinen piirakka sai täytteeksi mustikoita. Kun taikinaa oli sen verran paljon, niin piti vielä yksi pieni tehdä. Siihen laitoin omenaa ja mustikoita.

Sitten tuli pikkumies mummilaan ja tuumasi, että voitaisko me leipoa äidille yllätys!
No, voitiinhan me. Piti vain sovellella, mitä kaapista löytyis.
Tehtiin valkosuklaa- mansikkamuffinsseja.
Olipas taikina hyvää!

Mansikan värjäämät muffinssit menossa uuniin.
Valmiista pellillisestä jäi kuva ottamatta. Pikkuleipuri tuumas, ettei nää oo muffinnsseja, kun ne ei oo pulleita. No, pieni virhe korjattiin suklaakuorrutuksella. Makoisia olivat. Tuli vain riitaa, kumpi ne saa kotiin kantaa. No, toinen vei autolle, toinen sitten kotiin sisälle.

Pienemmät veljetkin tulivat mummilaan.

Majan rakentamiseen tarvittiin tyynyjä ja huopia.

Nautinnollinen jäätelöhetki.

Minä kans! Pääsinpäs isompien kupille ja osaan itsekin!

Näin tämä käyttää parhaiten.

Mitäs tähän sanois!

Tämä Oulun messureissulla aloitettu ensimmäinen tuplalapanen on jo valmistunut. Peukalo kyllä vielä puuttuu. Toisessakin on jo resori valmiina. Piti tässä vain aloittaa Hepsin mallilla pitsisukan tekoa. Niin, että taas on useampi tekele menossa. Tosin on jotain pientä jo valmiinakin, kunhan saan ne tänne näytille.

Jo viikko messuista

Kalliimpi kultaakin on hyvä toveruus.

Aarrettakin parempi on hyvä ystävyys.

Näitä elämän helmiä etsi, pyydä,

ei niitä voi ostaa, myydä.

Lumet tuli, lumet meni. Satoi uudelleen, mutta pari päivää sitten oltiin niin paljon plussan puolella, että suurin osa lumesta on taas pois. Nyt vähän pakastelee, joten toivoa on, että nuo lumen rippeet pysyisivät maassa. Kävin muuten eilen aamulla vielä aamu-uinnilla joessa. Nyt ranta on jäässä, joten pitänee uinnit siirtää avantopaikalle. Olen jo sopinut naapurin rouvan kanssa, että alan kaveriksi avantoreissuille.

Viikko sitten lauantaina matkasin aamuhämärissä kohti Oulua junalla.

Matleena oli asemalla vastassa ja suuntasimme Kädentaitomessuille.

Ostettaisko lankoja vai katellaanko vain? Kas, siinäpä kysymys.

No, lankoja lähti meille molemmille vain kaksi kerää Alpaca-lankaa

tuplalapasia varten.

Tapasimme Matleenan kanssa Irinan tyttäriensä kanssa butiikissaan. Oli kiva tavata, se toi messureissuun mukavan lisämaun. Tapasimme myös Seijasiskon kahviossa. Taidettiin rupatella niin vilkkaasti, että kamera ei päässyt laukusta töihin. Harmi, kuva jäi ottamatta.

Messuilta ostetuilla Drops Alpaca-langoilla, punaisella ja valkoisella,

yritän tässä Matleenan opeilla päästä jyvälle tuplalapasten teossa.

Matleena sukkaa tikuttelemassa.

Katja huomaa Matleenan uudet nätit sukat.

Unohtaen olet niihin osallinen, joten unohduksillakin on syynsä!

Vauvan sukista toinen on jo valmiina polvella mallina,

kun toista tikuttelen uusilla messuilta ostetuilla bambupuikoilla.

Meillä oli mahtava tyttöjen viikonloppu, saatiin pitkästä, pitkästä aikaa ihan vain kaksistaan jutustella ja nautiskella toistemme seurasta.

Ja puikot kilisi, parhaillaan minulla oli kolme eri käsityötä tekeillä. Vauvan sukkiin sain osviittaa Matleenalta ja tuplalapasta Matleena opetti ihan kädestä pitänen.

Kotiin matkasinkin sitten Oulussa Antiikkimessuilla olleiden tuttaviemme asuntoauton kyydillä.

Nämä sukat harmaasta NalleColorista ja vihreästä Nallesta sain valmiiksi Ouluun

lähtöä edeltävänä iltana.

Olen saanut vietyä nämä jo Sukkasadon Perunalaariin.

Uusi aluevaltaus

Naiset ovat miehiä viisaampia siksi,

että he oppivat vain sen,

mikä on tarpeellista tietää.

- Philippe Erlander-

Viime viikonloppuna matkasimme pohjoiseen ystäviemme luo kylään.

Reissulla oli toinenkin tarkoitus; olimme ystäväni kanssa perjantaista sunnuntaihin hopeakurssilla.

Tässä eka kuvassa sahaan hopealevystä elämäni ensimmäistä enkeliä. Aikamoista säheltämistähän se oli, mutta jotain kuitenkin syntyi!

Enkeli- ja riekkomallit levyllä. Enkeli piti piirtää paperille opettajan valmiista korusta, kun sen malli oli häipynyt jonnekin. Riekkopiirustus minun piti vaihtaa oikeaan malliin.

Toisena päivänä tehtiinkin sitten jo rannekoru.

Tässäpä nämä aikaansaannokseni. Taisin kuvata korut punainen pusero päälläni, kun hopea heijastuu punertavana. Kritallisydän oli varsinainen syy kurssille hakeutumiseen. Se on tuliainen miniälle Brasilian reissulta. Sen hopeaksi sanottu kehys oli mennyt poikki, joten ajattelin korjata sen varmasti aidolla hopealla. Opettaja tuumasi asian esitettyäni, että et näköjään ajatellut helpoimmasta päästä aloittaa. No, tein sitten ensin enkelin ja riekon ja sain kehyksenkin valmiiksi. Aloitteljan kädenjälki kyllä näkyy, vaan niin kai täytyykin.

Rannekoru olikin sitten jo aika paljon helpompi toteuttaa.

Kaulakoruunkin teimme jo rinkuloita valmiiksi mahdollista seuraavaa kurssia ajatellen. Toivottavasti pääsen!

Reissulla sain valmiiksi Aapon sukat. Hän itse valitsi ketaisen värin sukkiinsa.

Lanka on Nallea. Aloitin Step-langasta uudetkin sukat, jotka valmistuivat kotimatkalla autossa. Sukkasadon perunalaariin ne on tarkoitus viedä.

Sukat on Step Aloe Vera- Jojoba öljy lankaa. Raidoitus meni lopulta nappiin.

Toisen terän puolivälissä langassa oli solmu ja jatko olikin eristä kohdasta. Hetken mietittyäni jatkanko vain vai passaanko langan oikeaan kohtaan, päätin passata. Muutama metrihän(?) siinä piti lankaa keriä, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen.

Kotimatkan viimeinen parikymmentä kilometriä oli aika tuhnuista. Muoniosta lähtiessä oli kesäkeli, mutta kotona jo talven tuntua räntäsateineen.

Ruusut ja petuniat peittelin harsolla lähtiessäni, mutta tuuli oli harson heittänyt menemään. Seuraavana päivänä petuniat joutuivat kompostiin ja ruusut kellariin. Kukkivat ruusut otin sisälle maljakkoon.

Osa ruusuita maljakoissa.