Tänään kävin ikonin maalaustunnilla. Itse en ole vielä maalausvaiheessa, mutta sain piirrettyä mallin jo maalattavaksi. Tämä harrastukseni on muhinut jo vuosia, mutta nyt näyttää, että pääsisin vauhtiin. Tuntuu vaan vähän uskomattomalta, että pystyisin joskus saamaan aikaan jotain niin ihanaa kuin nuo toiset ikonikurssilaiset. Mutta oikeastaan päätin jo, että kyllä minäkin!
Kotiin tultuani, kävelin muuten raikkaassa pakkassäässä noin neljän kilometrin kotimatkan
mietiskellen kaikkia niitä ihania ikonitöitä .., sitten ruuan laittoon
...ja kuusen ja joulun purkuun.
Olin juuri aloittanut, kun ovelta kuului kirkas huuto: Mummi, me tultiin kaikki! Pojat olivat innoissaan kun pääsivät "töihin" .
Pallot ja karkit pois kuusesta. Pienemmän piti istahtaa maistamaan kuusen karkkia.
Välillä laitettiin papan kanssa takkaan tulet. Näin iso poika osaa jo itse sytyttää! Pappa vähän avittaa.
Tää on vähän tiukassa
Kyllä se siitä irtoaa, vaikka toinen käsi on karkissa kiinni.
Nyt kun en enää malta pysyä selälläni, vaan kiepautan itseni ketterästi mahalleni minäkin voisin, jos en ihan nyt, niin ensi jouluna ensin koristella ja sitten purkaa kuusta.
Ei täältä enää löydy mitään!
Kun urakka tuli tehtyä niin istahdettiin takkatulille levähtämään.
Mummilla on sitten kans pieni urakka . Meinaan nyt ihan tosissani saada joulukoristeet järjestykseen. Ihan oma säilytyspaikkakin on tulossa. Mies on tekemässä kellarissa remppaa. Sinne tulee entiseen puuvaja/ öljysäiliö/vesivaraaja (ollut vuosien saatossa kaikkia näitä)huoneeseen kunnon varastotilat. Sinne sitten joulutavarat omalle hyllylle, kaikki samaan paikkaan. Tietenkin sinne tulee paikat kesä/ talvivaatteille. matkalaukuille, vara vuodevaatteille jne!
Varastotilaa odotellessa pitkän villatakin teossa on hihat meneillään.