Vuoden viimeisenä päivänä 2008

Vanhan vuoden tuisku tuokoon

Uuden Vuoden 2009 aikana kaikille

RAKKAUTTA

ONNEA

TERVEYTTÄ

ILOA
VAURAUTTA

Villatakki

Tyttären pitkä villatakki ei ehtinyt jouluksi, en edes yrittänyt.

Aloin nimittäin miettiä hihakavennusten kokoa. Tänään takin tekelettä sitten sovitetaan päälle. Taitaa olla pienet purut tiedossa.
No niin, hiha-aukosta oli tulossa liian iso. Täytyy purkaa ja pitää ehtiä tikutella uusiksikin, että saan vielä sovitella ennenkuin tytär suuntaa matkansa takaisin eteläiseen Suomeen.

Takakappaleen kavennukset on jo uusittu oikeammiksi. Kuvaa otettaessa kujelma ehti vain vähän valahtaa, kun oli hakaneuloja, puikkoja ja lankoja vähän siellä sun täällä. Etukappaleiden osat ovat nyt tekeillä ja sitten vielä hihat!!

Joulun riemua ja rauhaa

Joulun jännittävin päivä on jo takana. Lasten riemussa ja jännityksessä vanhakin nuortui.

Toisaalta Joulun sanoma ja ilo saa mielen niin rauhaisaksi.

Aatoaamuna söimme tyttären keittämän joulupuuron lounaaksi.

Joulupuuron tyttäremme opetteli keittämään oman mumminsa kanssa, sillä riisipuuro oli kummankin suurta herkkua.

Poikamme isommat pojat tulivat koristelemaan mummilan kuusta.

Pienin jätettiin kotiin, "kun ei se vielä oikein osaa!"

Pallojen asettelu oli niin tarkkaa touhua, että kummin piti pikkuisen auttaa.

Pakettien piiloitusta vielä kuusen alle.

Kun mummilassa oli saatu viimeisetkin joulutouhut tehtyä veimme pojat kotiin.

Me aikuiset lähdimme iltapäivän hämärtyessä kynttilöiden valaisemalla kirkkomaalle.
Siellä, jos missä tuntee Joulun hartauden.

Veimme kynttilät rakkaittemme haudoille ja tähän muualle siunattujen muistopaikalle.

Kotiin tultuamme söimme kolmistaan jouluaterian ennenkuin lähdimme odottamaan

Pukkia pienten poikien kotiin. Sinne tulivat myös vaarin mummi ja vaari.

Missä se Joulupukki viipyy??

Pienin tonttu ei osannut vielä hätäillä, papan sylissä oli turvallista ihmetellä toisten hyörinöitä.

No, tulihan se Joulupukki sieltä!

Osasihan se Pukki tuoda ne sukset, jotka käytiin vaarin kanssa sovittamassa!

Mitähän muuta sieltä löytyy?

Tovin seurattuaan Eliaskin uskaltautui hakemaan Pukilta paketin, mutta sitten tuli kiire mummin turvaan, kun Pukki pyysi syliinsä.

Kiintoisa punainen paketti ja paketin kultainen naru.

Autoja ei ole pienillä pojilla koskaan liikaa, vaan eipä taida olla isomillakaan!
Voi sitä riemua, kun tuosta vireisestä isosta paketista löytyi poliisiasema- legot!

"Näitä minä juuri toivoin, ja Pukki tiesi"

Näitä vaatteitakin minä olin toivonut!

Ison velun uudet saappaat koekäytössä.

Kummin helmoissa on mukava kelliä.

Koko katras kaikkien kolmen kummin kimpussa.

Joulun rauhaisaa aikaa toivon taas ensi Jouluksi!

Joulua odotellessa

Tänään iltasella pikkupojat tulivat leipomaan ja paistamaan pipareitJouluseimi on nyt paikallaan juhlistamassa Joulun aikaa. Sitä katsellessa mieli rauhoittuu ja turhan päiväinen kiire unohtuu.

Ehdin päivällä siivota yhden ison komeron. Olen samaa mieltä Marttojen kanssa, että jos aikoo viettää joulun kaapissa, niin silloin ne kannattaa siivota. En siis yleensä sorru joulun alla kaappien siivoukseen, mutta nyt oli hyvä syy sortua. Kaappiin piti saada vähän tilaa ja etsin muuatta joulupurkkia! Tilaa tuli ja purkki löytyi, eikä mennyt edes kuin tovi!! Hyvä minä!

Iltapäivällä sain mieluisan kahvivieraan. Marjakaveri tuli turisemaan ja huilaamaan omien touhujensa keskeltä, ja meillä oli niin mukavaa.

Isoveli kaulii taikinaa...

...Ja pikkuveli taiteilee pipareita

Tämä on tarkkaa puuhaa, ja hyvin onnistuu.

Tonttulakkikin hävisi touhutessa ja pipareita syntyi kun yhdessä kaulittiin!

Leipuri väsähti

Illan päätteksi tein saunaan joulusiivouksen ja nautin sitten illan päätteksi puhtaan saunan lempeistä löylyistä Saunatontun suojeluksessa.

Kortit on saatu postiin

Joulukortit on saatu postiin!

On se sitten kummaa, kun aina ne vaan jää viimeiselle päivälle.

Aloitin korttien kirjoittelemisen aamusella. Nousin jo klo 4.30 puuron keittoon, että yövieraat pääsivät jatkamaan matkaa puoli kuuden nurkilla. Jäin sitten lukemaan aamun lehteä mutta mies meni vielä takaisin unten maille.

No, sitten korttien kimppuun, ensin piti tietenkin löytää kaikki osoitelistat. Ne on olleet kesken koneella viime joulusta. Aina tarvittaessa olen sitten printannut jonkun liuskan, ne piti nyt saada järjestykseen ja päivitykseen.

Niin vain kortit olivat iltapäivällä jo postissa.

Nyt alkaa sitten osoitelistan päivittäminen oikein kunnolla. Taitaa se kyllä edetä tässä joulun alla vähän hissukseen, mutta on jo kunnolla alulla!

4-vuotiaan toiset pippalot

Tänään vietettiin perhepiirin juhlat 4-vuotiaan kunniaksi.

Pöytä oli taas katettu kauniisti ja vieraita riitti koko iltapäiväksi. Kakku oli hyvää!

Tässä tarkastellaan vesipyssyä, mutta sankaria ei saisi taaskaan kuvata. Vesipyssy oli lahjalistalla. Se oli illalla saunassa jo käytössä ja kuulemma toimi mahtavasti! Pappa sai ihan erityis kiitokset vesipyssystä.

Kun isoveli kiikkuu ja temppuilee......on pienempi heti perässä samoissa puuhissa!

Tästä se riemu repesi. Pikkuserkku toi tuunattavan "titta-auton". Tämä Cars autojen, Salamako tämä nyt sitten on, on ollut aina "titta-auto". Mistä tämmöinen nimi on tullut, emme tiedä. Mutta eihän meidän isojen tarvi kaikkea tietääkään!

Pehmeät paketitkin olivat mieluisia! "Äiti, täällä on paita" kiljuttiin. Löytyi paketista ensimmäinen monopoli-pelikin.

Kyllä tuo lasten riemu on niin sykähdyttävää, että vanhakin nyt nuortuu!!! Vaikka vaari sanoi, ettei sitä enää taitais jaksaa noin pienten kanssa!!!

Villatakki vaiheessa

Tyttären pitkä villatakki on nyt sellaisessa vaiheessa, että vähän hermostuttaa!

Mikäkö? Malli on palmikkokuvioisesta takista, mutta neulekuvio toisesta, joten joudun laskeskelemaan silmukkamääriä. Se tekee aina välillä vähän epävarman kutinan ja mietityttää, että mikähän tästä tulee.

No, onneksi osaan purkaa ja yrittää uudelleen!

Nyt on menossa hiha-aukkojen kavennukset. Kun saan ne tehtyä, voin sitten vähän

sovitella sitä päälleni. Näkee silloin, olenko tuon kanssa ojassa vai allikossa!

Tänään olen leiponutkin. Tein Matleenan vinkistä taatelikakun ja hyvä tulikin. Olen tykästynyt silikonivuokiin, taidan vaan paistaa pikkuisen liian kauan, kun kakuista tulee mielestäni vähän liian tummia.

Musta pörröhuivikin on valmistunut, tais olla jo viime viikolla.

Aapo 4 vuotta

Tänään täytti esikoislapsenlapsemme kokonaista neljä vuotta.Ensin päiväkodilla pidettiin pieni juhlatilaisuus ja sitten päiväkotikavereiden ja -tätien kanssa juhlittiin kotona.

Meno oli koko iltapäivän riemukasta ja kakku ja mehu maistuivat.

Jokainen sai vielä pienen pussukan muistoksi juhlasta kotiin vietäväksi.

Lauantaina juhlitaan sitten toiseen kertaan 4-vuotiasta oman perheen, mummien, vaarin, papan ja muiden kavereiden kanssa.

Pupu-piparit

Sinisen hämärän kuvasta tuli vähän punerva, oli ehkä hivenen liian hämärää. Luonto oli vaan niin ihmeen kaunista, että piti käydä kameran kanssa pihalla.

Tänään sain sitten viimein jalostettua piparitaikinan pupuiksi, osan toki tein perinteisiä kukkariemuja, joiksi sisareni pienenä kutsui joulupipareita.

Sain vain leivoskella yksikseni, kun pikkuapuri ei joutanut kaveriksi. Tämähän tietää sitä, että uusi taikina pitää laittaa muhimaan!

Pellillinen pupu-pipareita

Tässä Pupu-pipari poseeraa yksikseen

Tässä on kukkariemu

Hyvää Itsenäisyys Päivää

Onnea 91- vuotiaalle kotimaallemme

5.12.2008

Jouluiset pienet kukkalamput pääsivät juhlistamaan itsenäsyyttä ja joulun odotusta vintin poraikkoon.

Tänään piti lähteä kauppa-asioille. Pitkään villatakkiin ostin kilon lankoja ja lankakauppaan jätettiin varalta 200-300 gr samaa sarjaa. Nyt hermostutti etteivät nekään taida riittää. Neuletta on nyt 93 cm ja olla pitää ennen hihan kavennuksia 110-120 cnm. Lankaa oli enää jäljellä neljä 50gr kerää.

Reippahasti kävellen keskustaan, matkaa on reilut pari kilometriä.

Varatut langat odottivat ja hyllystä löytyi onnekseni saman sarjan lankaa lisää. Ostin puoli kiloa! Toivottavasti nyt riittää!

Tällä mallilla alkuillasta ennen itsenäisyyspäivää.

Pienen tavoitteen olen asettanut. Jos saisin kudottua kerän päivässä, neule vois olla aika valmis jouluna! Mutta tavoite on tosi pieni! En ota paineita. Tyttären toivehan oli; jos ei täksi jouluksi, niin seuraavaksi sitten.

Tässä on "vähän" vanuttunut mieheni neule. Väri on tässä aika kirkas, oikeasti se on sellainen vanha roosa. Viereen laitoin 16 cm-viivottimen mittatikuksi. Hyvä neule kitsahti ihan vahingossa, mutta nyt siitä saa vaikka kassin. Katsotaan!