Kesäneule ja myssyjä tusina

Onnellinen on hän,

joka herättyään tajuaa,

että on juuri se, joka haluaakin olla.

Kesällä aloitettu virkkauspusero on viimein valmis. Tämähän jäi kesken kun jousuin purkamaan tekelettä, kun langassa oli värivirhe. Tympäisi niin, että vasta nyt sain otettua työn taas käsiini. Ja valmistakin tuli!

Tämä meidän vanha rukki piti kuvata tänne, kun Pirle kommentoi rukin pyörän näkymistä tuossa aikaisemmassa kuvameemissäni.

Mies toi tämän kotiimme varmaankin vuonna-70. Rukki oli ollut jonkun tuttavansa varastossa joutilaana. En edes tiedä onko siinä kaikki osat paikallaan. Mies kyllä meinasi, että narut siitä vaan puuttuu. Sanoi jopa osaavansa opettaa minut kehräämäänkin! On sitä kuulemma kakarana kotonaan ja kylän naisten kanssa opetellut! Värttinäkin meillä kuulemma pitäisi olla!

Viimeisin sytomyssy lumessa kuvattuna. Täyden tusinan olen saanut näitä jo valmiiksi.
Nämä punaiset ovat kaikki Novitan kotiväki-langasta virkattuja. Sama malli kaikissa, on niin nopsa ja helppo ja mukava tehdä. Kahteen viimeiseen tein pikkuisen erilaista ruudutusta.

Tänään piipahdamme Oulussa ja Matleenan luona. Nämä jätän hänen hellään huomaansa toimitettavaksi eteenpäin. Myssyjä on ollut ilo tehdä, käytännössä ovat olleet välitöitä telkkaria katellessa ja automatkoilla. Lisääkin näitä tulee, yksi on taas alulla, sillä tälläinen pikkutyö on niin helppo ottaa hyppysiin kun istahtaa vaikkapa nyt noita olympialaisia vahtaamaan.

Nyt sitten sitten reissuun!

Kaksi taas valmiina

Yksikään meistä ei tule vanhaksi elämällä

vaan ainoastaan menettämällä

kiinnostuksensa elämiseen.

-Marie Beynon rey-

Kävimme viime viikolla tervehtimässä serkkuani ja miestään tulossa olevan juhlan merkeissä.

Tämmöisen orkidean veimme synttärilahjaksi serkun Matin päivänä 70-v. täyttävälle

miehelle. Moottorikelkkailua ja matkustelua harrastava mies tykkäsi kovasti komeasta kukasta.

Harmaapäätikka tuli tervehtimään meitä. Lintu on vieraillut serkkuni pihapiirissä ruokailemassa. Harmaapäätikka on kai aika harvinainen näillä leveyspiireillä.

Kuva ei ole oikein tarkka, on otettu ikkunan läpi varjoisaan paikkaan.

Kaksi myssyä on valmistunut. Vaalean punainen 100% puuvillalanka. Punainen samaa Novitan Kotiväkeä kuin aikaisemmatkin, taitaa olla neljäs samasta kerästä. Viides on alulla.

Pientä flunssaa on tullut sairasteltua loppuviikosta, nuhaa ja yskää. Kylmiön nurkasta kaivoin mehupullon kuumaa mehua varten. Ja kas, mehumaijamehu on pullotettu 80-luvulla. Ihan totta.

Mustikkaa elokuulta 1989. Ihan hyvää ja raikasta oli, koko pullollisen tuhosin, siis join. Toinenkin marinoitunut mehupullo on nyt tyhjentymässä.

Tämä on sentään aika paljon tuoreempi, mustaherukkaa vuodelta 2004. Ihan totta tämäkin.

Laitan mehut uunissa kuumennettuihin pulloihin piripintaan. Sokeria en laita ollenkaan. Kiehuvassa vedessä kiehutettu korkki tiukasti kiinni ja jäähtyneenä sitten kylmään. Siis, ei pakkaseen, vaan kylmiöön!

Mehuja on vielä näiden kahden lisäksi lisääkin!

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Kuvameemi

Eilinen on kokemusta,

huominen on toivoa.

Tämä päivä on siirtymistä

eilisestä huomiseen

parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämän valokuvameemin nappasin Matleenalta .

1. Avaa neljäs kansio jossa säilytät valokuviasi
2. Valitse neljäs kuva kansiostasi ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Miten nyt laskisin valokuvakansioitteni järjestyksen, kun ne eivät olleet järjestyksessä.

Taidan laittaa pari-kolme kuvaa. Kansioitteni neljännet kuvat. Muuten on vielä pari laatikollista kuvia, jotka eivät ole vielä kansioihin ennättäneet. Missähän vika lienee???

On kansiota enempikin, mutta näiden kolmen neljännet kuvat pääsivät nyt tänne.

Voi, kun oli taas nostalgista ja hellyttävää katsella noita kuvia. Pitäis ottaa useimmin näin digiaikana vanhat kansiot esille. Tekisi mieli luvata, että nyt nuo laatikkokuvat pääsevät vihdoin ulos laatikosta. Mutta taitaa olla viisaampaa kun ei lupaile mitään, mistä tulee ressiä!

Tässä kuvassa on sisareni tulossa kirkosta nuorena rouvana. Miehen rajasin kuvasta pois, hän kun on kuulunut exä-rotuun jo reilusti yli 30 vuotta. Silloinen paras tyttökaverini vaaleassa takissaan on toisessa reunassa, itse olin sulhasen toisella puolella, mutta minäkin jäin sulhasen mukana rajaukessa kuvasta pois.

Toisen kansion neljännessä kuvassa on kahden sisareni pojat.

Vasemmalla on edesmenneen vanhimman sisareni poika ja toiset pojat ovat tuon ylläolevan morsiamen pojat. Isoin näistä pojista muutti Taivaan kotiin vähän alle kolmikymppisenä. No, siellä tätinsä kanssa katselevat meidän touhujamme täällä.

Kolmannen kansion neljännessä kuvassa on mieheni esikoispoikamme kanssa. Vauva tykkäsi nukkua noin sylissä. Silloinen vaippa on näköjään vuotanut vähän yli.

Sohva on miehen tekemä. Olen joskus myöhemmin ihmetellyt, miksi valitsin tuon järkyttävän vihreän värin sohvaan. Sohva on muuten vieläkin elossa, väri vaan on ruskea ja se ihmettelee maailman menoa vintin aulassa.

Tämän meemin tekeminen on ollut jokusen viikon luonnosvaiheessa. Ja teinkin tätä vähän omaan malliin, kun kuvia on enempi kuin yksi. En osaa nyt haastaa ketään, mutta napata tämän tietenkin saa, ken haluaa.

Laskiaista ja muutamia myssyjä

On ihan silmiinpistävää

kuinka yhdestä hyvästä työstä sikiää toisia.

- Oscar Wilde-

Tämän verran olen saanut aikaiseksi myssyjä. Sininen, vihreä ja rosa ovat Catania AloeVera puuvillalankaa, punaiset Novitan kotiväki puuvillaa.

Nämä aikaisemmin valmistuneet ovat saaneet kukkansa. Lanka on vanhaa varastoa, tavallista 100% puuvillaa. Yhdeksän myssyä on valmiina, punaisesta langasta on tulossa vielä ainakin yksi.

On hurjan hienoa, että näitä kampanjoita on jo useita!

Laskiaissunnuntaina olimme laskemassa mäkeä pikkupoikien kanssa. Tosin me isoimmat emme laskeneet, oli sen verran ruuhkaa riteessä, mutta lapset riemuitsivat. Ja väkeäkin riitti.

Äidin piti auttaa pikkumiestä ja pulkkaa laskun jälkeen mäkeä ylös.

Pienellä oli lämmin vaikka tuuli vähän tuiverteli vipoisesti ja pakkasta oli 5-6 astetta. Muut lapset touhusivat lämpimikseen.

Hyppyristä pojat lensivät näin komiasti.

Hyppyrin jälkeen kelkka tömähti maahan sellaisella vauhdilla, että peppuihin sattui eikä laskeminen ollut enää kivaa.

Pulkkalaskujen jälkeen olikin kivaa kavereiden kanssa peuhata lumihangessa.

Pienimmäinen sammui unten maille onnekkaille ja pääsi tai joutui sitten mummin mukana nukkumaan mummilan pihalle.

Keskimmäisellä ei sitten enää maittanut mäen laskut, makkara oli liian kuumaa, mehu oli liian lämmintä eikä mikään kelvannut. Niinpä pappa lähti viemään väsähtänyttä lapsukaista, huom! jota ei väsyttänyt, mummilaan. Sisällä sitten uni vei mennessään ennen villavaatteiden riisumista.

No, unien jälkeen kaikki oli taas hyvin ja koko poikatrio vauhdissa.

Ja mukavaa oli!

Nyt laskiaistiistaina aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja pakkasta on 14 astetta.

Saas nähdä pääsenkö pulkkamäkeen! Taitaa olla turvallisempaa käydä laskiaiskävelyllä!

Pohjoisen sinistä ja hopeaa

En kilpaile kenenkään muun

kuin itseni kanssa.

Tavoitteeni on lyödä laudalta

edellinen esitykseni.

- Ceilne Dion-Vietimme edellisen viikonlopun länsilapissa talven ollessa kauneimmillaan.

Perjantaista sunnuntaihin puuhastelimme ystävättäreni kanssa hopeatyökurssilla. Innokkaita hopean kans värkkääjiä meitä oli kymmenkunta naista nuoren sepän ohjauksessa ja opissa.

Viikonlopun aikana valmistuneet. Tosin keskellä oleva rannekoru oli vain viimeistelyä vaille valmis jo aiemmin ja ihanalle Iidalle jo annettu 18-vuotislahjaksi! Kaulakäädyt ja sileän pikkurillisormuksen tein itselleni.

Kaulakääty tekeillä.

Sormus

Pikkurillisormus valmistui viimeisellä kurssitunnilla ja on vielä vailla myllytystä, jossa korut puhdistuvat ja saavat pintaansa kauniin hopean hohdon. Myllytys tehdään sitten seuraavalla kurssitapaamisella.

Hopeiset korut hopeista hankea vasten pihapensaassa.

Viikonlopun aikana valmistuneet tiskirätit! Näitä alkaa jo olla varastossa vähäksi aikaa. Pitää vaihteeksi ottaa välitöiksi taas sytomyssyt!

Synttärikakkuakin syötiin. Suurenmoinen isäntämme vietti välivuosisynttäreitä sopivasti vierailumme aikana.

Mukavaa viikonloppua aurinkoisen keväisten tulppanien myötä toivottelen.

Pakkastakin pitelee, nyt -20, aamusella oli melkein -29 astetta.

Lunta, lankaa ja rättejä

Älä anna kalenterin huijata sinua.

Vuodessa on tasan niin monta päivää

kuin pystyt käyttämään.

- Charles Richards-Reilu viikko sitten kävimme vajaan viikon reissun pohjoisessa, tuolla itärajalla.

Menopäivä oli se, jolloin lapissa nousi "pienoinen" myrsky.

Pääsimme perille ennen hurjimman tuulen alkua, mutta pari kertaa piti auto pysäyttää valkoiseen "seinään".

Välillä tie katosi näkyvistä, mutta hetken odoteltuamme pääsimme jatkamaan matkaa.

Pari lankavyyhtiä lähti reissulta matkaan. Langat ovat kyläpaikkamme alakerran kaupasta. Ne on kehrätty kauppiaan omien koirien villasta, lisänä alpakkaa ja lammasta. Lämpimiä neulomuksia näistä pitäisi saada aikaiseksi. Eka ajatus on myssy itselleni!

Muutama tiskirätti tuli seurustelujen lomassa tikuteltua.
Seuraavana on nyt sitten reissu pohjoiseen päin, taas, mutta nyt länsirajalle.
Mukavaa viikonloppua ja kivoja ulkoiluilmoja toivotellen :-D

Nyt on muuten mukava matkasää, tyyntä, pilvipoutaa, kuusi pakkasastetta.