On olemassa paljon niin
ihmeellisiä koiria
jotka ymmärtävät puhetta.
Kyllä ihmisetkin ymmärtäisivät
jos heidät opetettaisiin
kuuntelemaan toisiaan.
Olen tykännyt ja ihastellut Annikaisen Wiikon Wanhoja ja aina tulee mieleen omat vanhat valokuvat. Joten ajattelinpa minäkin muistella vanhoja.Täma kuva on otettu pihallamme viiskytluvun alussa, siinä on äitini meidän pikkuveljien kanssa. Koira, nimeltään Jari ei ole meidän, mutta oli usein luonamme ja varsinainen äitimme kaveri ja vahti.
Kun koiria ei tarvinnut siihen aikaan pitää kiinni, niin Jari tulla hölkötteli usein meille ihan yksistään parin kilometrin päässä olevasta kodistaan. Jari kulki aina äidin mukana eikä päästänyt viereen muita. Eräänkin kerran äidin mennessä tyttökavereidensa kanssa kerhoon Jari oli puskenut jonkun naisista lumihankeen päästäkseen äidin viereen. Perillä Jari oli jäänyt vaatenaulakossa olevan äidin takin luo vahtiin ja sitten kerhon loputtua, vasta kun äiti oli takkinsa ottanut muut pääsivät hakemaan takkejaan.
Nykyään tämä ihana nelikko on jo tuolla rajan toisella puolella, toivottavasti sielläkin yhdessä.
7 kommenttia:
Ihana tarina:)
Vanjoja kuvia on kiva katsella minustakin! :)
Näyttää Jari olleen aika muhkea koira! Tuommoinen saa kyllä melkein naisen kuin naisen työnnettyä lumihankeen eikä tuollaisen muristessa mennä naulakolle! ;DD
Aivan ihana tarina. Suuri hellyttävä koira. Pysähdyttävää ja sykähdyttävää,että koko nelikko on jo taivaassa! Kaksi veljeäkin olet menettänyt!
Voi miten koskettava tarina ja kuva. Mukava kun jaot tämän kanssamme, toivottavasti on lisää on :) Hyvää viikonloppua!
Kerrassaan hieno tarina ja kuva!
Hyvä kuva ja kaunis tarina. Eläimet ovat joskus ihmismoisempia kuin ihmiset.
Marjut:
Kiitos! :)
Matleena:
Niin on!
Jari on (oli?) bernhardilainen, ja meidän kaikkien lemmikki, iso ja muhkea ja niin ihana. :-D
Intsu:
Kiitos!
Niin, isän, äidin, kaksi veljeä ja vanhimman siskonkin! Meitä lapsia oli kuusi, kolme tyttöä enää jäljellä täällä puurtamassa. Mutta näinhän se elämä joskus menee. :)
Annikainen:
Kiitos! :D
Hyvää viikoloppua sinullekin! :)
Eila:
Kiitos! :)
Anonyymi:
Kiitos!
Niinhän se on, että meillä olisi paljon opittavaa eläimiltä. :D
Lähetä kommentti