keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Ylläs syyskuussa ja muutamat sukat

Rakkaus ei rajoita,
vaan avartaa horisonttejamme,
ja näemme selvästi kaiken
mikä on meidän ulkopuolellamme,
mutta vieläkin selvemmin
oman sydämemme salaiset sopukat.
-Paolo Coelho-
.
Syyskuun puolivälin jälkeen olimme ystäväpariskunnan kanssa ruskaretkellä Ylläksellä.

Yllästunturi takana, olemme makkaran paistolla Kahvikeitaalla.

Yllästunturi Tunturijärveltä päin.


Yksi sateinen päiväkin mahtui reilun viikon reissun aikana. Onneksi ulkoiluvaatteet ja kengät ovat nykyään sateen pitäviä. Omat kenkäni ovat jo pitkälti toista kymmentä vuotta vanhat ja kuluneet ja niinhän siinä kävi, että varpaani kastuivat loppumatkasta ja kaikilla kastuivat käsineet. Mutta saunan jälkeen oli taas mitä mukavin olo.
Toisekseen tuo sadepäiväkin oli ihan mainio, teimme silloin reissumme pisimmän lenkin, vaatimattomasti noin 20 kilometriä!

Uskomatonta, mutta mustikat olivat vielä ihan napakoita ja hyviä. Päivittän keräsimme aamupuuromarjat. Tämä kuva on otettu 24.9.

Tätä terassinäkymää ihailimme aina saunan jälkeen.

Yksi päivä oli sumuinen, ei satanut. Olimme kuin satumetsässä reissullamme.

Porot lounaalla.

Kaunista.

Maaruska hehkui.

Nämä sukat sain valmiiksi ennen Ylläkselle lähtöä. 7-veljestä saapassukat sai miesreissukaverimme.

Muutama päivä sitten otin itselaukaisukuvan aamu-uinnilta. Sen verran oli vilpoista,että tossujen riisuminen vei aikaa niin etten ehtinyt kokonaan veteen ennen kuvaa. Enkä viitsinyt ottaa kuvaa uusiksi! Miksiköhän?


Sukkia lisää. Vaaleammalla raidalla olevat sukat saa miehen veli synttärilahjaksi ja tummemmalla raidalla olevat vaimonsa tuliaisiksi.
Lähdemme viikonloppuna Göteborgiin juhlimaan miehen veljen 7-kymppisiä!
Sukat on 7-veljestä, sopivat hyvin tilanteeseen 7-kymppiselle veljeltään.
Vielä kolmet, siniset 7-veikkaa, kirjavat Steppiä.
Siniset Step-sukat saa mies isänpäivälahjaksi unisukiksi.
Eilen illalla sain vietyä kaikki kuudet Sukkasadon sukat Hillokellarin hyllylle.
Aattelin tehdä ainakin yhdet, joten näistä tekeleistäni olen ihan tyytyväinen.

Pientä kirjailuakin olen saanut aikaiseksi. Sisareni pojan nimi kastemekkoon. Siskon nimi oli kirjaitu siihen jo pari vuotta aiemmin. En osannut tehdä ihan samanlaista, käsialani oli vähän tiiviimpää ja lankakin ehkä hieman ohuempaa kuin aikaisemman tekijän. Mutta mekon ohut päälikerros himmentää kirjailut, joten ei kai kovasti haittaa vaikkei ihan samanlainen olekaan.
Toivottavasti kelpaa.

Kesän viimeiset ruusut pihalta keittiön pöydällä.

6 kommenttia:

Marjut kirjoitti...

Upeita ruskamaisemia! Hurjan määrän sukkia olet tehtaillut:)

Matleena kirjoitti...

Ihana Ylläs! <3 Meitäkin se odottaa taas talvirekillemme. Otimme muuten taas kausipaikan vaunulle muutaman välivuoden jälkeen.

Kauniita sukkia melkoinen kasa! :) Minullakin on Steppiä puikoilla parhaillaan.

Malli kirjoitti...

Upeita maisemia; on se JOTAIN tuo Lappi!
Kauniita sukkia!
Reipas tyttö ui ja poimii matkalla mustikat tunturista!

intsu kirjoitti...

Kiva ruskaretki tuntui olleen ja tosi hienoja kuvia olet ottanut. Suuren määrän sukkiakin tikutellut. kauniita ja siististi tehtyjä. Hyvää synttärimatkaa teille!

Marleena kirjoitti...

Marjut:

Kiitos.
Maaruska on tosi kaunis. :-D

Matleena:
Kiitos, Seppiä on mukava kutoa.
Niin, Ylläs on ihana.<3

Malli:
Kiitos.
On se JOTAIN lappilaisenkin mielestä. Aamulla en taida enää ehtiä uimaan.

Intsu:
Meillä oli oikein mukavaa. Kiitos kehuista ja hyvän matkan toivotuksista.

Päivikki kirjoitti...

Oi, Lappi!! Mie harmittelen joka syksy sitä, etten työn takia pääse varmaan ikinä syksyllä lappiin ihailemaan ruskaa. Teillä näyttää olleen upea reissu.
... ja upeita sukkia!