Kotona

Poissa hyvä,

mutta kotona paras!

-jotain borta bra, men hemma best-

Lumet ovat häipyneet!

Tulimme eilen kotiin Brasiliasta kuukauden lomaltamme.

Vajaan vuorokauden pysähdyimme Vantaalla tyttäremme luona. Kotiin tulimme yöjunalla. Ja minä, joka nukun junassa yleensä aika huonosti, nukuin nyt kuin pikku possu. Heräsin siihen, kun mieheni melkein parahti, että ollaan Rovaniemellä! Hän oli herännyt ovien paukutteluun ja ihmetellyt moista melua, kunnes kurkkasi ikkunasta ulos.

Herätyskin oli ohjelmoitu, mutta ei vaan herättänyt.

Hyppäsin yläpetiltä alas melkein suoraan farkkuihin, kengät jalkaan, takki päälle ja silmät sikkurassa ja tukka pystyssä ulos junasta. Olihan herätys!

Sitten kotiin. Pojat olivat mummilassa meitä odottamassa. Kun aukaisimme kotioven, sisältä kuului pienten poikien huuto:

Mummi ja Pappa!

Ja kaksi pientä poikaa juoksi syliin! Kolmas, pienimmäinen katseli aluksi vähän ihmetellen,

mutta pian ujostelu unohtui.

Kotona on hyvä!