Tampereella messuilla ollessamme näin mukavan piparkakkumuotin. Lapsenlapsemme rakastaa pupuja ja siellähän oli pupumuotti, jonka aattelin ostaa. Matleenalla oli sellainen kotona, ja hän päätti antaa sen minulle kotimatkalla. No, vaihdoinkin sitten kotiin tullessa junaa Oulun asemalla, enkä enää poikennut Lankapirttiin, joten pupumuotti jäi saamatta.
Eilen sitten posti toi pienen paketin!
Sisällä oli mukava kortti ja pupumuotti!
Saamani pupumuotti maksoi nyt Matleenalle postikulut( korvaan kyllä!). Mutta kierrätys kunniaan. Kiitos ystäväni!
Viikonloppuna teen piparitaikinan, ja leivotaan sitten kun viitsitään ja kun mummin kulta tulee kaveriksi!
1 kommentti:
Vai korvata meinaat! Se, että tietää muotin tulevan oikeaan käyttöön ja tuovan iloa jollekin pienelle ja vähän isommallekin, riittää korvaukseksi. :)
Lähetä kommentti