Täytyy lähteä,
jotta voi tulla takaisin!
-Nuuskamuikkunen-
Toissapäivänä kävin eka kertaa tälle talvelle hiihtämässä. Viimeinkin ja eilen toisen kerran, takana on nyt pari kymmenen kilometrin lenkkiä.Tässä olen menossa keskellä jokea vastapäisen vaaran päälle. 
Kaunista, mutta huikaisevampaa luonnossa kuin kuvassa.
Tuota linjaa pitkin kakarana hiihdettiin seuraavan vaaran päälle. Sieltä oli hurja lasku alas. Mietityttää nyt, kuinka korkea mäki on mahtanutkaan olla silloisten pienten tyttöjen mielestä. Sinne ei ole nykyään latua tuota linjaa pitkin, joten asia on jäänyt tarkistamatta.
Tämän vaaran päälle onkin sitten vähän kiikkumista, mutta onneksi tästä eteenpäin on laskua. Eka lasku on pitkä ja aika huikeakin, pari pienempää nousua ja taas laskuja. Tykkään käydä täällä hiihtelemässä. Sillä hiihtelemistä murtsikkani on, luisteluhiihtäjät viheltävät reippaasti ohi, mutta ohitinpa minäkin ehkä vielä minuakin hitaamman hiihtäjän. Mitäs noista vauhdeista, tärkeintä on että ladulla on mukavaa.
Yksi myssy on valmistunut muutama päivä sitten ja pari rättiäkin, mutta kuvailen rätit sitten joskus kun niitä on enempi.
