Siskon tekemä ja pikkuisen minunkin

Onnistumisessa ensi yrittämällä

on se vika, ettei kukaan käsitä,

miten vaikeaa se on!Kunhan ilmat kirkastuu, meidän pihaan paistaa aurinko tuolta vaaran takaa.

Siitä se kevät alkaa! Ihanaa!

Jouduin tai sain taas jättää jälkeni toisen tekemään työhön. Huonon huonosti näkevä sisareni teki vajaa kolmivuotiaalle pojantyttärelleen pooloneuleen. Minun tekemistäni tässä on vain pikkuisen. Istutin hihat, päättelin vähän lankoja ja poimin kaula-aukon silmukat kaulusta varten ja tein eka kierroksen oikeaa ja nurjaa.

Sisko jatkoi siitä sitten, mutta pyysi apua, kun oli päätellyt kauluksen ja todennut ettei siitä mene läpi lapsen pää!

No, purkuunhan se joutui. Koskahan lie olen purkanut yhtä tylsää lankaa, kuin tätä mohairia!!!Aikaahan tuo otti, mutta kauluksesta tuli ihan hyvä kun löysemmin päättelin!

Vaalean keltainen mohairlanka oli sisareni miniän valitsemaa.
Sopii pienelle tytölle.

Poolokaulusta tehdessään siskolla oli mennyt väärään järjestykseen oikeat ja nurjat pari kerrosta. Ei se mitään, kaulukseen tuli ihan kiva koristeraita!

Omia käsitöitä on tullut tehtyä vain vähän. Muutamia tiskitättejä ja torkkupeittoa olen väsännyt ja korjailin parit lapaset.