Sata vuotta sitten

Äideistä parhaimman sain

Tasan sata vuotta sitten syntyi Oulun seudulla pieni tyttönen. 

Tästä tytöstä tuli äitini vajaat neljäkymmentä vuotta myöhemmin. Minua ennen oli syntynyt perheeseemme kolme tytärtä ja jälkeeni vielä kaksi poikaa.

Äitini muutti ajasta ikuisuuteen  viisi vuotta sitten. Olen kiitollinen, että saimme pitää äitimme luonamme melkein 95-vuotiaaksi.   

Tänään hän olisi täyttänyt huikeat 100 vuotta. Kiitollisena ja haikeana häntä ikävöin.

Olen pikkuprinsessan luona Helsingissä, mutta siskoni on vienyt satavuotis- ja Äitienpäiväruusut äidin haudalle.

Pikkuinen  sai jääkiekkokisojen  reippaana kannustajana Leijona-tutin, joka on kuvassa juuri sylkäisty pois suusta!

Junamatkalla prinsessan luo valmistuivat nuo lilat seiskaveikka-pitsisukat. Ne ovat tuossa vielä päättelemättä ja höyryttämättä. Junassa sain aloitettua Step-langasta  varmaankin itselleni jäävät unisukat.

Hyvää Äitienpäivää kaikille Äideille!

Pienokaiset ja sukat

Hän avasi silmänsä

ja totesi ~ niin se on:

Elämässä täytyy olla

myös söpöä ja höpöä.

-Anu Pellinen-

Pikkuprinssi sai nimensä lauantaina 5.5.2012

Mummin sylissä samassa mummin tekemässä kastemekossa, jossa isikin kastettiin.

Voi, voi, niin kauan sitten!

Kolmet sukat olen saanut aikaiseksi. Tässä kahdet; naiselle sopivat ja toiset miehelle. Ehkä joskus joku pariskunta saa sukat tuliaisiksi. Ne kolmannet ovat vielä kuvaamatta, joten ne sitten reissun jälkeen esille.

Huomenna aamulla aikaisin lähden junalla pikkuisen neitosen luo. Piti lähteä jo tiistaina, mutta hammas onneton lohkesi ja jouduin vielä tänäänkin istumaan hammaslääkärin tuolilla!

Tässä pikkuprinsessa 6 kk-kuvassa viime sunnuntaina. 

Viidennen kerran!

Pupu rapisteli kohteliaasti tullessaan ja sanoi:

Se on kuulkaas niin, että tämäkin hetki

on meille yhdessä elettäväksi annettu.

Ajattelin: Että jopas, mikä sille nyt tuli

~mutta oli se aika hyvin sanottu.

-Anu Pellinen-

Hei, me ollaan viisinkertaisia lastenlasten isovanhempia. 

Poikamme perhe kasvoi neljännellä pojalla maaliskuussa. Kolmas pojista 3v7kk pääsi kuopuksen tittelistä ja soittaessaan äidilleen sairaalaan esitteli itsensä: Täällä on isoveli Oliver.

Isoin isoveli saa pitää vauvaa sylissään. Tarkasti pojat katselevat toisiaan; tuo on mun isoveli ja tuo on mun ihana pikkuveli.

Mummihan se siinä.

Käsityörintaman kuulumisia.

Edelliselle pieninmäiselle tein maaliskuulla ylipolvensukat Nalle-langasta. Kantapää tuotti vaikeuksia, ei oo hajuakaan teinkö oikein, vaikka ohjetta muka seurasinkin. Muutaman kerran jopa pärvöötin (tuo on niin ihana sana, että taidan ottaa sanavarastooni), siis purin. Ohje Suuri Käsityö-lehdestä, kai!?! Sain kopion ohjeesta siskolta, kun itselle ei enää tule lehteä.

Sukat ovatkin täyspitkät, mutta yli polven  kuitenkin. Oisivatkohan sopivat vuoden ikäisenä?

Lumet sulaa kovaa vauhtia, toivottavasti kohta pääsee uimaan vapaaseen jokeen. Nyt pitää vielä tyytyä avantoon!!! Mitenkähän on sen talviturkin kanssa? onko sitä ollutkaan??

Pitkästä aikaa jotain esille!

Pysyvä onnellisuus on mieletön ajatus.

Silti on haaveiltava onnesta.

Sekin on onnea.
-Timo Airaksinen: Onnellisuuden opas. Johnny Kniga 2010-

Johan on taas hurahtanut aikaa viime postauksesta!

Kevät tulla keikuttelee, välillä sataa, välillä paistaa ja lumet sulailevat. Pihalla on kyllä vielä lunta vissiin puoli metriä, mutta kulkureitit on jo paljaana ja nurmikkoakin näkyvissä.

Lokakuusta asti ollaan reissailtu Helsingin päässä tämän tästä,

 minä aikakin seitsemän kertaa, mies kerran pari vähempi. Helmikuussa hurahti siellä neljä viikkoa, pari - kolme kertaa parin viikon reissuja, muut reilun viikon mittaisia. Lisäksi yksi viikko hiihdeltiin Pyhätunturilla, joten ei kai ihme, etten oikein paljoa ole saanut aikaisksi.

Tää neule mohairista valmistui maaliskuulla. Ohje Modasta 6/2009, en tehnyt niin pitkää helmaa kuin mallissa, mutta hihat halusin vähän ylipitkiksi. Lankana  Novitan Rose mohair.  

Tyttärentyttärelle valmistui maaliskuun lopulla Pyhätunturilla "joulumekko".

En nyt löytänyt mekon ohjetta, mutta koko oli yksivuotiaan. Lankana ON line trend-collection LINIE3. Eri kuin ohjeessa.
Hyvin voi reilun viiden kuukauden ikäinen pikkuneiti jo siihen pukeutua ja sopii varmasti päälle vielä joulunakin, silloin yksivuotiaana.

Napit olkapäille löytyivät vasta Hakaniemen hallista. Mekkoahan piti sitten sovittaa päälle, vaikka ei viitsitty vaihtaa paitaa sopivammaksi.

Tytär halusi itselleen Novitan seiskaveikan sateenkaaresta ylipolvensukat. Vauvakin sai saman väriset. Sukat "tekaisin"  noin viikko sitten.

Pitkästä aikaa lähdettiin naapurin rouvan kanssa virkistäytymään!

Pumppukin jäi päälle, kun niin innoissaan piti pulahtaa hyiseen hurmioon. Näin kylmää se on, en silti huutanut!

Kylmää kyllä, mutta silti ihanaa. Piipahdimme avannossa kaksi kertaa. Toisella kerralla vesi tuntuu paljon lämpimämmältä!

Vauvauutisiakin on, siitä seuraavalla kerralla! <3

21.02-2012

Kun Onnetar hymyilee,

syleile häntä!

-Thomas Fuller-

Kun hän hymyilee, ei voi olla syleilemättä - ei mummi ainakaan!

Tämän mainion päivän päivämäärä sai minut tänne blogin sivuille.

Olen tyttären ja tyttärentyttären kanssa "evakkoreissulla".

Tulin jo kaksi viikkoa sitten tänne eteläiseen suomeen  lapsenlapsen luo. Pappa tuli perässä viime viikolla.

Pappa aloitti veljensä kanssa maalausrempan tyttären huushollissa, joten me naiset jouduttiin pois jaloista.

Ollaan vietetty aikaa papan veljen ja mummin (siis minun) siskon vieraina. Kutsuja ois vielä Espooseen ja Porvooseen, katsotaan nyt miten tässä edetään. Loppuviikolla pitäis jo päästä vauvan maalattuuun kotiinkin.

Käsityörintamalla on menossa puseron teko Novitan mohairista. Hihat puuttuvat vielä!

Prinsessan mekko

Sen siitä saa, kun bloggastauko pitenee ja pitenee. Harmaita hiuksia ja turhautumista tais tulla, kun tein tohkeissani ennen reissuun lähtöä juttua prinsessan mekosta. Kirjoittelin iltasella 6.2 (ja nyt 11.2 uudelleen) tätä tarinaa, kun aamujunalla piti lähteä tyttären ja vauvan luo Helsinkiin. Yöllä ennen nukkumaan menoa yritin julkaista juttua, mutta mitään ei tapahtunut, enkä päässyt sivulta pois kuin sulkemalla koko koneen. Nyt tyttären koneella sain sivuni auki ja luonnoksessa oli kuvat, mutta tekstit puuttuu!!!! Ja muistaisinko muka, mitä kirjoittelin, en tietenkään!!!

Siis, lyhykäisesti uudelleen. Ystäväni Matleenan tyttäreltä sain vinkin ja kopion ohjeesta (Moda 6/2010), 

kun suunnittelin prinsessalle mekkoa. Sitä sitten tekemään. Pitsikuvion kaaviossa oli ruutuja: "ei silmukkaa". Höh, mitä se nyt tarkoittaa? Soitto Matleenalle ja hyvien ohjeiden myötä pääsin taas  eteenpäin. Mekon valmistumiseen meni vajaat pari viikkoa, minuksi aika hyvin! 

 

Mekon helmaan ja kaula-aukkoon piti tehdä rapuvirkkaus. Muutama vuosi sitten tein sellaista, mutta aattelin etsiä netistä muistille apua. No, nettipä ei suostunut aukeamaan, joten piti ihan omasta päästä muistin mukaan  aloittaa. Tällaista jälkeä syntyi, en tiedä tuliko oikeaa vai mitä, mutta ihan kelvollisen näköistä reunaa sain aikaiseksi ja se riittää itselleni.

Mekko on jo vauvan kotona. Mietiskelin sen kokoa tehdessäni, isoko vai ehkä jo pieni, kun tein sen ohjeen mukaan 1-3 kk ikäiselle. Vauva täyttikin jo 3 kuukautta, mutta mekossa on kyllä kasvuvaraa vielä. Vyötteettömän langan mekkoon sain sisareltani.  Mielestäni se on villaa ja kudoin 3,5 numeron puikoilla. 

.

Ompelutöitäkin tein. Vauvalle köllöttelyalustoja, syöttörättejä ja vaunun kuomuun pari suojaliinaa. 

Talvista taidetta pihallamme. Varaston katolle luoja on järjestänyt tasaisen lumikerroksen. Ei taitaisi ihminen saada tuollaista aikaiseksi.

Aita ja pihalamppukin ovat saaneet koristuksensa. 

Tuon alemman kuvan alle taisin kirjoitella jotain säästä. Edellisenä päivänä oli nimittäin pakkasta 33.4 astetta, joka sitten lauhtui 10 asteen seutuville ja alkoi sataa lunta. 

Kauppareissulle lähtiessämme lakaisin portaat. Parin tunnin jälkeen palattuamme sain tehdä lumitöitä puolitoista tuntia. Onneksi lumi oli kevyttä, mutta paljon sitä oli. 

Tulipahan päivän jumppa suoritettua.  

Tänne  vauvan luo odotellaan  pappaa ensi viikolla, sitten seuraavalla ajelen papan kans autolla kotiin. Täällä  ollessani tikuttelen itselleni neuletta  Novitan mohairista, mitä nyt vauvan kans seurustelulta ennätän.  <3 

Sukkia ja vähän muutakin

Mikään ei ole niin mitätöntä,

ettei sitä kannattaisi tietää,

eikä mikään niin suurta,

ettei sitä kannattaisi yrittää.

-W.Horne-



Jopas tuo aika on taas vilahtanut. Suurelta osin aika on kulunut vauvaperheen aikaa elellessä ja Helsingin reissuja tehdessä. Joulukuun puolivälissä kävimme hakemassa tyttären ja pikkuprinsessan mummilaan. Täällä he viihtyivätkin tammikuun lopulle asti. Tyttöjen täällä ollessa teimme miehen kanssa kaksi viikon reissua Helsinkiin. Ekalla reissulla  sain aikaiseksi nämä luumun väriset naisten sukat SeiskaVeikasta. Ne on jo viety tuliaisiksi ystävälle, joiden luona olimme yökylässä toisella Helsingin menomatkalla.  



Nämä miesten kokoa olevat sukat tikuttelin tuolla toisella reissulla. Sain ne tulomatkalla valmiiksi juuri ennen pimeän tuloa. Ne menevät edellisten sukkien saajan aviomiehelle seuraavalla kylästely kerralla.



Tässä samat sukat kotona pääteltynä ja höyrytettynä.

 

Mummin muru joulupuserossaan ja Matleenalta saaduissa suloisissa töppösissään!

Ylihuomenna lähden junalla taas prisessan luo! Pappa tulee sitten autolla perässä kunhan ehtii!
Prinsessan uusi mekkokin on jo valmis, en vain saanut kuvia siirtymään tähän tänään. Yritän huomenna uudelleen.

Nämä vauvan unilapasetkin tekaisin ekalla Hesan reissulla. Eivätpä kuitenkaan toimineet unilapasina, kun lanka on alpakkaa ja nukkuessa menivät vauvan suuhun karvoineen. Joutuivat toimimaan ulkolapasina.

Ompeluhommiakin on pitänyt tehdä! Muutama vuosi sitten ostettiin uusi sohvaryhmä ja minun piti ehdottomasti saada valkoinen sellainen. Valkoinen oli edellinenkin, mutta oli vissiin paremmin käyttöä kestävä, kun ei ollut niin arka elämisen jäljille kuin tämä. Pari viikkoa sitten tytär pesi imevällä höyrypesurilla sohvan, tuolit ja paksun ison olohuoneen maton. Ostinpa sitten naapurissa olevasta ihanaisesta kangaskaupasta OTTOBREstä luonnonvalkoista samettia 7 metriä ja väsäsin sohvalle ja laiskanlinnoille suojuksia. Käsinojille pitää vielä hurruutella suojat! Ompeluhommiakin siis riittää!

Meillä pakkasta nyt 29.6 !!! Viime yönä 33.4, saas nähdä mihin ens yönä ylletään!

Ja niin saatiin Suomeen 12s presidenttikin!!!!