Ompelua vaihteeksi

Oi, katsokaa, miten lainehet

niin kauniisti rantoja kaulaa!

Oi,kuunnelkaa, miten lintuset

niin kauniisti lehdossa laulaa!

-Eino Leino-

Ihana kesä!

Ompelukärpänen puraisi!

Ottobren kaavalehtiä kirjastosta lainaan ja töihin.

Piti kyllä panna mietintämyssy päähän, kun arkailutti aloittaa leikkaushommat. No höh, kangastahan se vain on ja mitä kangasta; papan vanha kauluspaita, josta aattelin väsätä ipanalle mekon!

En edes muista, koska olen viimeksi mitään vaatetta ommellut, siksi varmaan mietitytti aloittaminen.

Olohuoneen lattialla "ergonomisesti" työkentelin!!!!

 Kotona tein mekon kaulusta vaille vaimiiksi. Touko-kesäkuun vaihteessa olin kolmatta viikkoa ipanan luona, siellä ompelin kauluksen käsin. Siis papan paita on nyt tyttärentyttären käytössä, hihat, rusetti ja helmarimpsu on vauvanvaunujen kuomun suojaverhona ollutta kangasta.

 En saanut oikein hyviä kuvia, kun neitokainen ei malttanut  asettua paikoilleen kuvattavaksi.

Tämmöinen kuvattava tämä malli!

Kierrätyskangasmekko!

Mitäs mummin vanhoista hameista sitten tulee??? 

Tumma hame on jo leikattu ja harsittu ja päällekin sovitettu. Nyt sitten odottelen sadepäivää, että viitsin istua ompelukoneen ääreen. 

Jätimme äidin Helsinkiin ja lähdimme neitosen kanssa kaksisaan junalla Hämeenlinnaan viettämään mummi-lapsenlapsi-laatuaikaa. Olimme sisareni luona kolme vuorokautta, eikä itkeskelty ikävää ketaakaan!

Tässä lähti mummin puhelimella papalle viestejä 4-5 kpl. Sopivasti painellen aukenee viestivalikko-> viestin kirjoitus (tyhjä viesti)->; osoitekirja-> ensimmäinen nimi on papan ja kun sitä painaa, viestit lähtee!!
Kyllä minä osaan!!!!

Ennen reissuun lähtöä kylvin kasvimaata. Salaattia voi jo syödä. Kiitos ihanan auringon, joka helli pohjoistakin Suomea ruhtinaallisesti!
Nyt sitten toisenlaisiin käsitöihin....kitkemään kasvimaata!

Äidin päivä

Äideistä parhaimman sain....

Äitini niihin aikoihin, kun minä olen ilmoitellut maailmaan tulostani!

Tänään äitini täyttäisi 101 vuotta.

Upeaa Äitienpäivää kaikille ihanille äideille, 

olleille ja oleville!

Eämä on lyhyt.
RIKO sääntöjä,
anna nopeasti ANTEEKSI,
SUUTELE hitaasti,
RAKASTA totisesti,
NAURA rajoittamattomasti,
ÄLÄKÄ koskaan KADU mitään,
mikä sai sinut HYMYILEMÄÄN!
-Mark Twain-

Sain Santtuni kukkimaan, tai sain ja sain, taisi kukka vaan päättää kukkimisestaan ihan omaksi ilokseen. Toivottavasti saan sen pysymään kukissaan. Äitini sanoi joskus kauan sitten, että hänkin taitaa lopettaa omien kukkiensa hoitamisen, kun hänellä ne eivät kuki, vaikka kuinka hoitaisi, ja minulla ne kukkivat vaikken hoida niitä! Se oli silloin, kun santtuni kukkivat komeasti, mutta nyt on mennyt vuosia kukkimatta!

No joo, tässä sitten sukkasetti, joka valmistui jo vapuna. Viimeistelyä vailla huhtikuun tuotoksia siis.

Tässä pienen poikavauvan sukat. Ekat ihan pienet, varret saattavat kyllä yltää polviin. Saan vietyä ne vasta loppukuusta perille, kun menen etelään. Piti tehdä vähän isommatkin, jos nuo pienet jäävät heti liian pieniksi.

Malli on sama, kuin noissa aikaisemmissa vihreä-pinkki-valkoisissa. Lanka Nallea, vihreä vanhaa jämää, valkoinen edellisten jämää ja sininen piti ostaa! Oisin halunnut vaaleampaa sinistä, muttei ollut!  

Tein sitten sukat myös vauvan äidille ja isille. Äidin sukat samaa Nallea, mutta isin sukat SeiskaVeikkaa. Valoinen oli jämälankaa, vihreä ja sininen piti ostaa. Vihreä vaan on vähän "väärän" väristä, mutta ei ollut enää monen vuoden takaista sävyä!  

Tässä koko sukkasetti.
Sitten aattelin, ettei enää yhtään sukkaaaaaa!
Mutta kuinkas ollakaan, kun en muuta heti keksinyt, muuan step-lanka päätyi sukkapuikoille. Se saa kyllä nyt sitten olla sellainen "kunmuutaeiolekäsillä"työ.
Kun viikko, pari sitten siivosin lankanurkkaustani, sieltä putkahti esiin keskeneräinen pyöröpuikoilla oleva valkoinen neule.  Ei harmaata hajuakaan, koska se on jäänyt kesken, mutta eilen päätin tarttua puikkohin!
Alkuperäisestä suunnitelmastakaan ei ole hajua, joten nyt sitten improvisoin siihen asti kuin lankaa riittää!

Kukkii meillä yksi orkideakin!

Hyvää Vappua ja huhtikuun sukkia!

 Sulle tahtoisin keväästä laulella

ja kertoa taivahasta,

yön tähdistä, päivän paisteesta

ja kaaresta korkeasta.

- Eino Leino-

 Huhtikuussa on tullut tikuteltua vain sukkia. Suurena syynä jämälangat. Jämälankaporukkaan en kuitenkaan hyvistä ajatuksista huolimatta "ehtinyt" ilmoittautua, mutta kuluvathan nuo langat vähän näinkin!

Nämä vihreä-pinkki-valkosukat ovat odottaneet vuoroaan vuodesta 2008. Silloin otin talteen ohjeen Yhteishyvä-lehdestä. Vihreä ja pinkki Nalle olivat jämälankoja, valkoista piti ostaa kerä. 

Nämä aloitin huhtikuun alussa tyttären luona Helsingissä. Hän halusi sukat heti itselleen ja pienet piti tietenkin tehdä ipanalle. 

Ohjetta vähän mukailin; resori on kolme oikein, yksi nurin ja jatkuu päällä kärkikavennukseen asti. Tyttären sukat pitää vielä korjata, kun kärkikavennus pitää olla vain vihreää ohjeen mukaan!!!

Näitä kaikkia värejä jäi jämiksi!

 Harmaata NalleColoria onkin sitten riittänyt. Joskus vuosia sitten tein siitä itselleni ainaoikein-puseron ja muutamat lapaset ja ainakin yhdet sukatkin.Varmaankin ostin langat jostain hyvästä tarjouksesta, kun sitä on jäänyt niin paljon!

Keltainen Nalle loppui näihin sukkiin!

 Pinkki Nalle, hieman tummempi kuin noissa ekoissa sukissa, loppui näihin sukkiin.

Tässä Nalle-sukat Nallen kainaloissa. Nallen ostimme itsellemme tuliaiseksi Perun reissullamme. Nallen nahka on ihanan pehmeää alpakkan nahkaa.

 Punaisen Nallen sain tuhottua tähän pariin. Nämä kaikki raitasukat ovat  kokoa noin 38-40.

 Mummin muru, ihana ipanamme, oli meidän ilomamme äitinsä kanssa kaksi viikkoa.Eilen saattelimme tytöt lentokentälle.

 Nyt on jo hirveä ikävä!!!!

Tänään ei sitten tarvinnut enää nostaa kudinta korkeuksiin, kun sen käsistäni  laskin pöydälle.

Ehtiväinen on pieni ihminen ja kaikkea uutta pitää tutkia ja ihmetellä ja saada kosketella!

Avantokausi jatkuu vielä!  Toivottavasti päästään kohta pulahtamaan "kotirantaan". Joki on jo keskeltä avoin, mutta ranta vielä jäässä.

Mukavaa Vappua!

Kolmet sukat + yhdet vielä

Mitä enemmän
ihminen hiljentyy,
sitä enemmän hän kuulee!

-Baba Ram Dass-

Näillä keväisen aurinkoisilla hiihtoladuilla hiihtelin päivää ennenkuin mies kyyditsi minut lentokentälle 20.3. Olen ollut nyt kohta kaksi viikkoa Helsingissä ihanaisen tyttärentyttären luona. Huomenna lennän taas kotiin.
Mutta käsitöitähän tuo otsikko lupaa.
Aloitin tään postauksen tekoa jo kotona, mutta keskenpä on ollut. Kolmet sukat olin jo saanut valmiiksi aikasemmin ja nuo -vielä yhdet- juuri ennen reissua.

Jämälanka ja muitakin yksittäisiä keriä päätin tässä tuhota ja kun en muutakaan keksinyt, niin sukkiinhan sitten päädyin.
Punaraitaiset 7-veikat taisin aloittaa jo tammikuulla. Punavalkoiset naisten ja punaharmaat miesten kokoa. Nämä saattavat päätyä vaikka lahjaksi tai tuliaisiksi jollekin pariskunnalle ensi joulun aikaan. Punaista ja valkoista jäi vielä, harmaa lanka loppui!

 Tavissukkien jälkeen päätin tarttua Kalajoki-ohjeeseen. Nallelangasta tikuttelin nämä. Oli ihan mukava ja mielenkiintoinen malli. Kärkikavennus meni ensimmäisessä sukassa uusiksi. Muistutti mieleen, että maltappa lukea ohje ensin kunnolla, ettei tartte moneen kertaan tehdä!

Edessä olevan sukan väri on lähinnä oikeaa! Vähän tumma tuo väri on tälle mallille, vaaleammasta tulisi näyttävämpi. No, tuotakin lankaa on nyt sitten nyssäkkä jäljellä!

Ennen lähtöäni sain valmiiksi nämä -vielä yhdet- harmaat seiskaveikat. Vaaleampi harmaa lankanyssäkkä loppui. Ois vaan saanut tuo viimeinen vaalea raita  tulla vähän lähemmäksi kantapäätä, mutta se nyt on missä on!
Tummaa harmaata lankaa vielä riittää!!!! Lisää sukkia tulossa, valmiinakin on, kuvaamatta vain!

Pitkäperjantain pääsiäispirpana Porvoon reissullamme kilisyttää kelloa kuparipannu toisessa kädessään. Kylästelimme mielenkiintoisessa kodissa; paljon kukkia, valokuvia, ihania esineitä, pieniä tavaroita, nippeleitä ja nappuloita ja kaikkea kivaa pienen ihmisen tutkittavaa riitti. Ja meillä kolmella aikuisella oli täysi työ pysytellä neitosen perässä.  Ipana oli Porvoon "mummilla" jo ainakin kolmatta kertaa, mutta aiemmin ei vielä kävellyt eikä juossut! 

Maaliskuun kymmenes!

Hän tuumasi,

ettei ihmisellä ikää ole,

kroppa vaan välillä luulee niin ~

hymyili ilahtuneena,

kiipesi puuhun ja näki kauas.

-Anu Pellinen-

Onnea Sinulle Ihanainen Ystäväni!

Tässä me, silloin ennen, silloin ennen....

kun oltiin aika uusia toisillemme!

On meillä muuten hienot myssytkin!!!

Miten tuo aika on taas vierähtänytkin!!!! Edellinen päivitys jouluna!

No, paljon on touhuttukin. Olen ollut Helsingissä jo kolmeen otteeseen yhden ja kahden viikon reissuja ja 

Floridassa "piipahdimme" kahden viikon suunnitellun reissun sijasta kolme viikkoa. Kaikkea voi sattua, kun matkaillaan. Tosin tietenkin kotonakin, mutta maailmalla kaikki on kinkkisempää, kun sairastutaan. Siskon mies joutui siellä leikkaukseen. Nyt voi sanoa; loppu hyvin, kaikki hyvin, vaikka välillä meinasi usko loppua! Toivottavasti saan jossain vaiheessa jotain reissustamme tännekin. Siis tälle vuotta jo yli 7 viikkoa pois kotoa.

Mitäs sitten käsityörintamalle? No, neljään viikkoon en edes koskenut lankoihin, mutta muutamat sukat olen sentään saanut aikaiseksi. Niistä kuvat, kunhan ehdin!