Kolmet sukat + yhdet vielä

Mitä enemmän
ihminen hiljentyy,
sitä enemmän hän kuulee!

-Baba Ram Dass-

Näillä keväisen aurinkoisilla hiihtoladuilla hiihtelin päivää ennenkuin mies kyyditsi minut lentokentälle 20.3. Olen ollut nyt kohta kaksi viikkoa Helsingissä ihanaisen tyttärentyttären luona. Huomenna lennän taas kotiin.
Mutta käsitöitähän tuo otsikko lupaa.
Aloitin tään postauksen tekoa jo kotona, mutta keskenpä on ollut. Kolmet sukat olin jo saanut valmiiksi aikasemmin ja nuo -vielä yhdet- juuri ennen reissua.

Jämälanka ja muitakin yksittäisiä keriä päätin tässä tuhota ja kun en muutakaan keksinyt, niin sukkiinhan sitten päädyin.
Punaraitaiset 7-veikat taisin aloittaa jo tammikuulla. Punavalkoiset naisten ja punaharmaat miesten kokoa. Nämä saattavat päätyä vaikka lahjaksi tai tuliaisiksi jollekin pariskunnalle ensi joulun aikaan. Punaista ja valkoista jäi vielä, harmaa lanka loppui!

 Tavissukkien jälkeen päätin tarttua Kalajoki-ohjeeseen. Nallelangasta tikuttelin nämä. Oli ihan mukava ja mielenkiintoinen malli. Kärkikavennus meni ensimmäisessä sukassa uusiksi. Muistutti mieleen, että maltappa lukea ohje ensin kunnolla, ettei tartte moneen kertaan tehdä!

Edessä olevan sukan väri on lähinnä oikeaa! Vähän tumma tuo väri on tälle mallille, vaaleammasta tulisi näyttävämpi. No, tuotakin lankaa on nyt sitten nyssäkkä jäljellä!

Ennen lähtöäni sain valmiiksi nämä -vielä yhdet- harmaat seiskaveikat. Vaaleampi harmaa lankanyssäkkä loppui. Ois vaan saanut tuo viimeinen vaalea raita  tulla vähän lähemmäksi kantapäätä, mutta se nyt on missä on!
Tummaa harmaata lankaa vielä riittää!!!! Lisää sukkia tulossa, valmiinakin on, kuvaamatta vain!

Pitkäperjantain pääsiäispirpana Porvoon reissullamme kilisyttää kelloa kuparipannu toisessa kädessään. Kylästelimme mielenkiintoisessa kodissa; paljon kukkia, valokuvia, ihania esineitä, pieniä tavaroita, nippeleitä ja nappuloita ja kaikkea kivaa pienen ihmisen tutkittavaa riitti. Ja meillä kolmella aikuisella oli täysi työ pysytellä neitosen perässä.  Ipana oli Porvoon "mummilla" jo ainakin kolmatta kertaa, mutta aiemmin ei vielä kävellyt eikä juossut! 

Viikko reissussa

Löydämme aina aikaa sen tekemiseen,

mitä todella haluamme tehdä!

Viime lauantaista viikko sitten palasin Ulla-ystäväni kanssa viikon reissulta tyttäreni luota. Kävimme siellä viettämässä suloisen prinsessamme 1-vuotissynttäreitä.

Tähän alkuun kuitenkin vähän käsitöitä.

Yllä olevat pikkuiset sukat prinsessa saa todennäköisesti joulupaketissa.

Valkoisen pitsimekon vein tuliaisiksi. Malli Modasta nro 3/2009.
Lanka ON line, 55% BRI-Nylon 45% Polyacryl, ostettu Hakaniemen hallista joskus menneenä kesänä.

Hesingin matkallamme tapasimme ystävämme Porvoosta ja Espoosta.

Porvooseen meidät kaappasi ystävämme, joka kävi onnittelemassa 1-vuotiasta. Palautti meidät sitten tyttöjen luo seuraavana päivänä. Kolmen vauhdikkaan naisen voimin vietimme tunnelmallisen naisenergia-illan. Porvoosta paluumatkalle lähtiessämme kävimme Aapispeittotaidenäyttelyssä!
  

Äiti Teresan lastenkoteihin Intiaan lähetetään ihanien ihmisten tekemiä tilkkupeittoja.

Peitoissa on kuvia ja kirjaimia , joiden avulla lapset voivat oppia kirjaimia ja englannin sanojakin.

Kuva- ja kirjainlaput on tehty neulekoneella, muut on sitten tikuteltu käsin. Yhteisissä tapaamisissa niitä on sitten sommiteltu ja liitetty yhteen.

Lappujen koko on 18 x18cm, joita ihmiset kotonaan ja yhteisissä tapaamisissa väsäilevät.

Ystävämme vei sinne tekemiään lappuja ja ylimääräisiä lankojaan.

Näyttelyn jälkeen peitot lähtevät sitten Intiaan, jos nyt eivät jo olisi matkalla. Peittoja oli nyt lähdössä nelisenkymmentä, keväällä oli lähetetty 45 peittoa. Kävimme näyttelyssä sen viimeisenä päivänä 9.11.

Toinen mukava kyläpaikkamme oli Espoossa. Sinne meidät, koko porukan haki ja iltasella kuskasi takaisin ihana ystävämme. Kestitsi meidät ähkyn partaalle ja piti muutenkin hyvää huolta.  

 Nämä seiskaveikka Sateenkaarilapaset tikuttelin reissun aikana tyttärelle. Hän halusi itselleen samanlaiset, kuin olen tehnyt ipanallekin! Vaikka ne sovitettiin ja kuvattiin tyttären käsissä, hän saa ne vasta pukinkontista! ;-D

Tässä kämmenpuolelta, joka on sileää neuletta.  Päälipuoli on kaksi nurin, kaksi oikein.

 1-vuotias keväällä tekemässäni koltussa.

 Välillä hulina vei vähän mietteliääksi pikkuisen!

Mutta osataan sitä virnuillakin! Aamupalalla, vähän ennen kuin mummi ja Ulla-täti lähtivät junalle.

Kiitos VR:n veturi-ohjelmalle, me kaksi naista käytiin Rovaniemeltä Helsingissä ja takaisin junalla ja maksettiin koko reissusta kokonaiset 40 euroa yhteensä!

Yhdet sukat ja muuta mukavaa

Anna joskus piut paut huonolle omalletunnolle

Anna itsellesi lupa nauttia asioista,

jotka tekevät sinut onnelliseksi, tuntematta syyllisyyttä! 

Kirjasesta: Minäkö keski-ikäinen nainen?

Toista viikkoa on jo vierähtänyt tyttären luona ja ainakin loppuviikolle vielä viipyilen täällä.

Vähän on tietenkin huono omatunto, kun mies on kotona.  Hyvin hän sanoo siellä pärjäävänsä ja tuo pikkuprinsessa tekee minut täällä onnelliseksi, niin mikäs tässä!

Nämä kesän aurikoiset sukat aloitin junamatkalla ja valmistuivat pari päivää sitten. Keltaista Nallea oli vajaa kerä, joten ajattelin, että jotta lanka riittäisi, laitan kaveriksi Nallen päivänkakkaraa. No, keltaista jäi vielä aika paljon, enkä saanut päivänkakkaranyssäkkääkään loppumaan!    

 Näitä onnenhetkiä sitten.

Vauvalla tulee välistä rajuja hellyyspuuskia, siinä on äidin ja mumminkin hiukset ja posket tiukoilla! 

 Tulipahan halittua äitiä oikein kunnolla!

Lauantaina lähdettiin Hakaniemen torille vihannesten ostoksille.

Vihannesostaja nukahti juuri ennen ostosten tekoa, mutta äiti osasi ostaa tarvittavat potut, porkkanat, kukkakaalit ja kesäkurpitsat vauvan soseita varten.

Tänään tytär teki kenkäinventaariota. Muutama vanha ja huono kenkäpari joutui roskiin, muutama pari suutarireissulle ja osa kengistä kierrätykseen. Illalla saimme Porvoon ystävämme vieraaksi ja meidän mummienhan  piti sitten vähän sovitella muutamia korkkareita. 

Näillä ihanuuksilla en oikein osannut edes seisoa, kävelyä en yrittänytkään, enkä toista kenkää edes vaivasenluujalkaani. Nuoruus vain tuli mieleeni; omistinpa minäkin 10 -12 senttisiä korkokenkiä, joilla  jopa käveltiin parin kilometrin matkat kaupungin keskustaan, tanssireissuista nyt puhumattakaan.

Mutta ei enää,  lipokkaat rittävät ja muutama sentti korkoa korkeintaan!!!!

Ei tahdo lumi pysyä!

Tänään on se eilinen,

josta voit halutessasi olla

ylpeä huomenna!

Talven tulo kitsastelee. Ensin sataa maan valkoiseksi ja pitelee pikkupakkasta, sitten suveaa plussan puolelle ja lumet hupenee! Tylsää!!! Liisan liukkaat taitavat taas pitää paikkansa, jos nyt sitten ei viimeisetkin lumen rippeet häviä ennen Liisan päivää.

Tänään iltapäivällä kävin tämän syksyn ensimmäisessä ikonin maalaustapaamisessa.

Vaikka tuossa jo kelejä moitiskelin, oli ihan mukava ilma kävellä noin neljän kilsan matka mennen tullen.

Harmaa-luonnonvalkoiset tuplalapaset valmistuivat nyt iltasella.
Vähän on ollut muita hommia, etteivät puikot ole nyt oikein kilisseet.
Lankana näissä on Novitan alpakkaa. Tykkäsin langasta.
Laitoin juuri seuraavat alulle.

Tässä alapuoli yläpuolella ja yläpuoli alapuolella!
Mukamas nokkelaa!!!

Mummin kullat olivat illalla kylässä. Pienimmäinen on varsinainen pullahiiri, nokkelasti kiikkuu pöydälle ja nappaa makupaloja tää mummin muru <3>

Isoin kulta nukkuu jo tuolla papan puolella sänkyämme. On jo toista yötä mummin kaverina, kun pappa on reissussa. Pitäähän sitä olla mies talossa.