Kolmet sukat + yhdet vielä

Mitä enemmän
ihminen hiljentyy,
sitä enemmän hän kuulee!

-Baba Ram Dass-

Näillä keväisen aurinkoisilla hiihtoladuilla hiihtelin päivää ennenkuin mies kyyditsi minut lentokentälle 20.3. Olen ollut nyt kohta kaksi viikkoa Helsingissä ihanaisen tyttärentyttären luona. Huomenna lennän taas kotiin.
Mutta käsitöitähän tuo otsikko lupaa.
Aloitin tään postauksen tekoa jo kotona, mutta keskenpä on ollut. Kolmet sukat olin jo saanut valmiiksi aikasemmin ja nuo -vielä yhdet- juuri ennen reissua.

Jämälanka ja muitakin yksittäisiä keriä päätin tässä tuhota ja kun en muutakaan keksinyt, niin sukkiinhan sitten päädyin.
Punaraitaiset 7-veikat taisin aloittaa jo tammikuulla. Punavalkoiset naisten ja punaharmaat miesten kokoa. Nämä saattavat päätyä vaikka lahjaksi tai tuliaisiksi jollekin pariskunnalle ensi joulun aikaan. Punaista ja valkoista jäi vielä, harmaa lanka loppui!

 Tavissukkien jälkeen päätin tarttua Kalajoki-ohjeeseen. Nallelangasta tikuttelin nämä. Oli ihan mukava ja mielenkiintoinen malli. Kärkikavennus meni ensimmäisessä sukassa uusiksi. Muistutti mieleen, että maltappa lukea ohje ensin kunnolla, ettei tartte moneen kertaan tehdä!

Edessä olevan sukan väri on lähinnä oikeaa! Vähän tumma tuo väri on tälle mallille, vaaleammasta tulisi näyttävämpi. No, tuotakin lankaa on nyt sitten nyssäkkä jäljellä!

Ennen lähtöäni sain valmiiksi nämä -vielä yhdet- harmaat seiskaveikat. Vaaleampi harmaa lankanyssäkkä loppui. Ois vaan saanut tuo viimeinen vaalea raita  tulla vähän lähemmäksi kantapäätä, mutta se nyt on missä on!
Tummaa harmaata lankaa vielä riittää!!!! Lisää sukkia tulossa, valmiinakin on, kuvaamatta vain!

Pitkäperjantain pääsiäispirpana Porvoon reissullamme kilisyttää kelloa kuparipannu toisessa kädessään. Kylästelimme mielenkiintoisessa kodissa; paljon kukkia, valokuvia, ihania esineitä, pieniä tavaroita, nippeleitä ja nappuloita ja kaikkea kivaa pienen ihmisen tutkittavaa riitti. Ja meillä kolmella aikuisella oli täysi työ pysytellä neitosen perässä.  Ipana oli Porvoon "mummilla" jo ainakin kolmatta kertaa, mutta aiemmin ei vielä kävellyt eikä juossut! 

Joulua odotellessa

Miksi meidän on kuunneltava sydäntämme?

Siksi että siellä missä on sydämesi,

siellä on aarteesi.

-Paolo Coelho-

...

Sininen hetki joukukuun alkaessa.

Puksuttelin joulukuun ekana päivänä junalla Matleenan luo kylästelemään. Junakäsityönä matkalla oli sukankudin. Junassa sitä vain oikeastaan teinkin ja paluumatkalla sain vain kantapään tehtyä. Ei siis oikein nopsaa tekemistä, mutta kunhan jouluksi valmistuvat!

Yhden yön olimme Matleenan luona, toisen naapurikunnan ystävien luona, jonne mies vielä jäikin auttelemaan muutamassa projektissa.

Näin komeaa käpytikkaa ihailimme kahvistelun lomassa keittiön ikkunan takaa. Herkullinen läski näytti maittavan linnulle oikein hyvin.

Talitintti yritti päästä samoille apajille, mutta kai tikan tuimasta katseesta johtuen jätti yrityksen seuraavaan kertaan.

100% puuvilla Kesäpirkka-langasta tulee myssyjä joulun jälkeen.

Sytomyttylangan, jonka ehdin ennen kuvaamista keriäkin sain Matleenan Ylläksen langoista.

Minäkin pääsin mukaan Oululaisten neuletapaamiseen Maakariin. Aiheena oli joukukoristeet; tähdet, sydämet, enkelit ja muutakin siellä tehtiin. Väkeä oli paljon, kolmen pöydän ympärillä ja me kolme vielä soffalla, minä Matleenan ja Tainan keskellä.
Matleenan kanssa virkataan enkeliä ohjeet polvillamme ja vielä mallikappale vieressä. Sitä pitikin tarkastella tämän tästä, kun kirjoitettua ohjetta ei tahtonut välillä ymmärtää!!! mutta mallin katsominen auttoi.

Ilta oli mukava ja kului rattoisasti. Väen vähetessä näyttävät jutut paranevan, kun niin kovasti naurattaa. Näin iloisessa porukassa oli tosi mukava vierailla. Sain muuten luvan tulla toistekin!

Saimme enkelimme valmiiksi vasta seuraavana päivänä. Kuvasimme mallienkeliä monelta kantilta neuleillassa tueksi kirjoitetulle ohjeelle. Onneksi ehdin illalla helmaosaan, joka oli helpoin osa työstä. Tein enkelille vielä sädekehän aloituslangan lenkkiin. Olisi sen voinut jättää ripustuslenkiksikin, mutta tämä isompi versio sopii mielestäni paremmin pöydälle.

Tänään ostin ohuempaa lankaa, josta teen enkeleitä vaikkapa joulukuuseen.

Matleena ottaa lähikuvia enkeleistämme.

Neuletapaamisesta lähtiessämme veimme Tainan kotiin. Taina sanoi takapenkillä olevan lahjapussin minulle. Ymmärsin ensin, että se olisi Matleenalle, mutta hämmennyin todella sen kuulumisesta minulle. Kiitos ihanainen Taina. Kaunis virkatulla sydämellä suljettu pussi sisälsi ihanan surukortin (serkkuni johdosta), suloisen joulukortin, hurmaavan joulukynttilän ja suussa sulavaa suklaata. Taina, kiitän, kumarran ja lähetän lämpöisen jouluhalin sinulle.

Kotiin tultuani pikkupoikien piti päästä heti mummilaan.

Kalenteriautosta sai avata kerralla kolme laatikkoa, ensimmäisestä löytyi kolme pientä tonttua, toisesta kolikot ja kolmannesta sukat kaikille kolmelle pojalle. Sukat eivät tosin mahtuneet lokeroon, mutta lokerossa oli lappu, joka kertoi kalenteriyllätyksen. Iloisina yllätykset pussitettiin kotiin vietäviksi.
Huomenissa on sitten taas kaksi lokeroa avattavaksi.