Isänpäivän iltapäivä hurahti riemukkaissa merkeissä, kun kolme ihanaa pojanpoikaa pelmahti paikalle pappaa tervehtimään. Vaari oli jo käyty onnittelemassa. Pienimmäinen, vajaa kolme kuukautta, herättyään jokelteli tyytyväisenä. Aapo, kohta neljä vuotta, auttoi innokkaana pappaa pakettien aukaisussa. Papalle oli ostettu Mikki-kalsarit ja tonttu-lakua ja Aapo oli itse tehnyt trumpetin ja kortin.

Tässä lahjat katsastetaan tarkasti. Elias tarkastaa kalsarit.
Mummi teki aamupäivällä täytekakun. Ohje Pirkan Mitä tänään syötäisiin- lehdestä. Ohjeessa täytteeseen oli laitetettu mangoa, jota minulla ei ollut, korvasin sen mansikoilla. Täytekakku oli helppo tehdä ja hyvää!
Hyvää oli
Kaiken tämän ilon ja riemun taustalla oli ikävää. Olimme isänpäivän aattona saattelemassa Taivaankotiin hyvien ystäviemme 19 vuotiasta esikoista, joka menehtyi järjettömässä kolarissa.
Suunnattomassa surussa toivon enkeleitä ystävillemme ja enkeleiden noutamalla nuorelle tuonpuoleiseen.
Sitten vielä arkista asiaa: ensimmäinen lapanen on valmiina odottamassa pariaan.
4 kommenttia:
Niin se on taas isä juhlittu ja teillä oikein kakun kans. Onkin herkkulisen ja mehevän näköinen kakku! Lurps!
Joko näytit pojille kalenteriauton?
Oisin näyttänyt, mutta pappa kielsi! Pitää vissiin ootella joulukuulle. Höh!
Kivan näköinen kakku, kerrokset ovatkin pystypäin, varmaan herkkua!
Todella ikäviä nuo onnettomuudet.
Eija hei!
Sen suuren surun tuntee tuolla sydämen pohjassa, kun onnettomuus
tapahtuu lähipiirissä.
Kakku tehdään kuin kääretorttu.
Lähetä kommentti